Käsityö-Elisa oli sopivasti kirjaston lähellä ja joka paikkaan sinkoiltuani koin tarvitsevani vähän piristystä. Jostakin syystä keltainen Tove alkoi huudella haluavansa tossuiksi. Väri on minulta aika epätavallinen valinta, mutta onhan lankakerien huuteluihin muistettava vastata? Noron sukkalankaa oli pakko saada lisää, ihastuin niin paljon ensimmäiseen kerään. Todellista lohtulankaa, niinpä ensi torstaina ensimmäisen juurihoitokerran jälkeen taidan myöskin käväistä hakemassa itselleni pienen lohdukkeen/palkinnon... Regian raitaversio huusi myös itsensä mukaan, raitasukka-addiktion omaavalta ihmiseltä ei mikään yllättävä veto. Steppiä oli alunperin kädessäni viininpunainen kerä, mutta myyjätär muisti minun aiemmin hamstranneen pitkälti violettia ja kysyi, haluaisinko sittenkin ehkä heille juuri saapunutta tummanliilaa. Punainen katosi takaisin hyllyyn aika äkkiä ja astelin kaupasta taas hymy korvissa. Ihana kauppa!
Otustani lahjoin eilen pienellä neulotulla yllätyksellä, siitä lisää ensi kerralla.
2 kommenttia:
Elisa on ihan paras kauppa ikinä!
Ojoi, taas kivoja lankoja :)
Minä olen muuten tehnyt joskus keltaisesta Tovesta En Pointe -tossut... Kivat on, ihana lanka :)
Lähetä kommentti