~Dreamer

Elämä näyttää itse asiassa tällä hetkellä suht valoisalta. Ketopinorit puree, ette usko kuinka on upeaa tajuta, että ehkä elämä ei olekaan vaan mua varten keksitty kidutusmuoto.:D Tänään näen kaiken lisäksi erään kivan ihmisen...^^


Tämä pussi tuli tarpeeseen, sillä mökkireissulla tajusin hukanneeni kännykkäpussini, enkä todellakaan raaski heittää puhelinta laukkuun, sillä laukuillani on tapana kokea aika kovia. Kahdesta ostamastani Norokerästä oli ehtinyt muotoutua jo kahdet kämmekkäät ja pussi isän iPodille, kännykkäpussi valmistui sopivasti jämänöttösestä. Yksinkertainen ribbipussi aloitettuna suusta, lopussa kolmen puikot päättely. Jotenkin söpöilytti, joten päälle solmittava rusetti toimii kiinnitysmekanismina, laiskuuden yllättäessä nauhan voi myös tunkea pussin sisään, sillä puhelin pysyy ribin takia siellä muutenkin.


Nämä säärystimet valmistuivat siitä yksinäisestä Wendy Fusion- kerästä, jonka pelastin eräällä lankakauppareissulla. Tällä langalla on taipumus yllättää, edellisellä kerralla hämmensi kerän sisältä löytynyt limenvihreä, tällä kerralla yllättäjä on vaaleanpunainen. Harmaan ja liilan takia kerän ostin, vaaleanpunainen olikin suht järkytys.:D No, kyllä se tuolla seassa menee, täytyy vaan jatkossa muistaa katsoa tarkkaan, että mahtaakohan kerän sisällä olla jotakin yllätyksiä. Tarpeeseen menivät nämäkin.


Jotenkin jämälangoilla on taipumusta päätyä ribbikämmekkäiksi, niin tälläkin kertaa. Näissä on kuitenkin ihanaa kauniit värit, toinen kämmekäs on myöskin vihreä, mutta sisältää enemmän ruskeaa. Kauniit ovat mielestäni ja tällä kerralla onnistuin kaikissa Norojutuissa saamaan yhteensä langan poikki vain pari kertaa, edistystä on siis tapahtunut viime kerran langanpätkien sijaan. Edelleenkin kyseessä oli neulomista tarpeeseen, täytyy harventaa kämmekäslaatikkoa, sillä osa vanhoista on jo sen verran räjähtäneitä, ettei niitä viitsi enää käyttää.

Blogiin on tulossa tosiaan tauko, lähden tästä Kalifornian ja Havajin kautta Japaniin.^^ Jonkinnäköistä lankaa on tarkoitus napata mukaan, jos lankakauppoja sattuu olemaan siedettävän matkan säteellä. Muttamutta, kuvia reissusta on pyynnöstä varmaankin tulossa, mutta blogini palaa tosiaan kuvioihin ensi kuukauden puolivälissä, turha siis ihmetellä sitä ennen mihin olen kadonnut.:D Hyvää kesää kaikille!

~Sweet chaotic me

Pelätty perheaika oli ja meni. Mukaan entisen Seronilin (ja jo lopetetun melatoniinin) lisäksi kuvioihin tuli antipsykootti nimeltä Ketipinor, etunaan mieletön väsyttävä vaikutus, joten ei tarvitse aloittaa varsinaista unilääkitystä. Hassua kyllä, nukahtaminen tapahtui vain ensimmäisenä yönä, loppuina on ollut tuttu "miksi ne syöttää mulle näitä, kun ei niistä ole apua, nukahda nyt tyttö!"-mieliala. Kenelläkään kokemuksia kyseisestä lääkkeestä?


Juhannukseni meni mökillä, vietettyäni usean vuorokauden vankina sukuni kanssa totesin sieltä takaisin tullessa Helsingissä, että kyllä mä olen lankakerän tai pari ansainnut. Menitaan siis menin, sorruin taas rumaan sukkalankaan, kuten tuo Fabel osoittaa. Punainen on ihan kivan näköinen valmiina, mutta tuon toisen ostoa en pysty ymmärtämään... Alpacasta on tulossa jonkinlainen paita/villatakkiratkaisu, malli on vielä hakusessa. Langanmenekin tosin arvioin vähän väärin, 400g noin ohutta lankaa riittäisi kyllä aika suureenkin paitaan...:D Jaeger baby merino oli alessa ja tavoitteena on tehdä siitä jotakin pientä ja söpöä. Ostettuani aloin miettiä, että olikohan kyseinen valmistaja siinä kiduttajamerinolistassa... En oikeastaan enää ostettuani halua tietää, paras neuloa nämä äkkiä pois ja tarkistaa sitten vastaisuuden varalle miten on. Puikkonallet oli kassalla ihan hetken päätös, "oi noita olen ihastellut pitkään, ostan ne nyt". Lisää lankoja ei ole esittelyssä enää tässä kuussa, viikonloppuna tosin alkaa kolmen viikon ulkomaanreissu, jonka jälkeen on jotakin varmaan luvassa.

Mökillä oli hyvää aikaa neuloa. Sesamen vartalo-osaa voi jo sanoa neulotuksi, ehkä 20cm sitä kasassa. Se tosin hidastui tajutessani, että siitä taitaa tulla piiiikkuisen turhan leveä... Aquila on toiseksi viimeisessä kaaviossa, mutta siihenkin meni hermot. Toistin erästä uutta kaaviota ja purin sen yhä uudestaan ja uudestaan, silmukat eivät kerta kaikkiaan olleet järkevissä kohdissa niille kavennuksille ja langankierroille. Takaisin netin ääreen palattuani tajusin, että kolme viimeistä kaaviota ovat nyt Ullassa olevassa versiossa aivan erilaiset kuin omassani, ja sopivat nätisti edellisen jatkoksi. Tarinan opetus: jos olet lähdössä pois netin äärestä, niin tarkista että ohjeessa on jotakin järkeä, eikä siitä ole tullut uutta versiota.

Väsymys

Torstainen perheaika pelottaa. Eilen menetin myös aika tehokkaasti luottamukseni psykologiini. Mukava nainen, mutta kerta kaikkiaan alkoi tuntua siltä, että tilanne sama kuin yläasteella koulupsykologin kanssa: ettei kukaan kuuntele, eikä suunsa avaaminen hyödytä yhtään mitään, joten helpompi olla hiljaa. Tänään luvassa vaan sohvannurkkaan neuleen kanssa käpertelyä ja mielialan parantelua.


Uskaltauduin tällä viikolla jopa lankakauppaan, hyvä minä. Mukava myyjä pelasti paljon, aion mennä myös jatkossa. Yleensä olen niitä ihmisiä, joita seurataan joka paikassa todella pitkään ja hartaasti, mutta tällä kertaa palvelu oli ystävällistä. Tovesta tulee tossut, Norosta kämmekkäät (toinen valmis), Wendy fusionista säärystimet (valmiit) ja lopuista sukat. Tällä hetkellä taitaa olla sininen ja vihreä kausi meneillään.


Veli halusi itse ottaa kuvan myös muumimukiperheestäni, "kun sä aina kuvaat vaan lankojasi etkä mitään muuta kaunista!". Lasten suusta se totuus tulee.:D Lohdushoppailua tosiaan harrastettu, tällä viikolla tarttui nimittäin mukaan tuo vihreä muki.

~The one I love

Loppujen lopuksi elämä näyttää hitusen valoisammalta. Psykologini otti huolen jaksamisestani todesta, niinpä seuraava aika jo maanantaina. Lankakauppaankin eilen selvisin, mutta siitä myöhemmin lisää.


Malli: Jaywalker
Puikot: 3mm sukkapuikot
Lanka: 4-säikeinen Regia, vajaa 100g

En ole aivan sinut näiden värien kanssa. Jotenkin nuo siniset yhdistettynä punaiseen tökkii. Äidistä värit on kivat, tuli kuitenkin sukat omaan jalkaan, kun itse niitä eniten kulutan, eikä äiti ole saanut käyttöön edes joululahjojaan vielä. Malli taas ihanan helppo ja yksinkertainen, tuntui valmistuvat lähes ajatuksen voimalla. Ilman tv:tä kuitenkin jo vähän turhankin tylsä neulottava.

Keskeneräisiä töitä on vaikka kuinka, lisääkin tekisi mieli aloittaa. Jotakin voisi joskus taas tulla valmiiksikin...

~Jimmy

En nyt tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa. Jotenkin vaan niin hämmentynyt olo. Lääkäri oli tänään, sain suht karun tuomion: ensi viikon perheajasta alkaen syön joko diapameja vahvalla annostuksella ja jos vanhemmat sen kieltää päädyn osastolle. Olen kyllä tiedostanut olevani suht sekoamispisteessä, mutta silti tieto siitä, että tulen tarvitsemaan antipsykootteja vakavan psykoosiuhan takia tuli suht yllätyksenä.


Kamerani muistikortti päätti ottaa lopputilin ja tämä oli ainoa kuva, jonka onnistuin pelastamaan... Neulekuvia onkin luvassa taas pian, kunhan vaan saan aikaan ostaa tänään uuden. Lupasin kohta nelosluokkalaiselle veljelle, että jos hän siivoaa huoneensa kiltisti, niin pääsee massailemaan, sillä jo viimeksi hän katsoi Primoiluani kaipaavasti. Äiti lopulta onnistui massaa Turusta löytämään, jee. Mustasta tulee luultavasti nappeja ja vihreistä tulee jotakin veljen käsissä. Primoa on vielä paria väriä jäljellä, punaista ja liilaa kaiketi, joten niistä tulee helmiä taas varmaankin.

Rannekipu jatkuu yhä, joten neulomisessa on pitänyt olla suht varovainen. Sesamen toinen hiha on valmis, vartalo-osassa on pieniä ongelmia, sillä neuletiheyteni on suht metsässä. Hihassa hämäännyin ohjeesta, en tietenkään tajunnut pyörönä neuloessani, että each end tosiaankin tarkoittaa lisäyksiä kummassakin päässä, pyörönä tuntui niin luonnolliselta olla tekemättä kahta lisäystä "peräkkäin". Niinpä hihassani on puolet vähemmän silmukoita kuin pitäisi, silti se on täydellisen kokoinen. Suhtaudunkin suht varauksella vartalo-osaan, epäilen siitä tulevan oikeilla silmukkamäärillä säkki. Saattaa siis olla, että täytyy alkaa soveltaa ja rankasti.

~Heart shaped scars

Nyt vuorossa taas epäneulepostaus. Huomenna palailen taas tutuille linjoille, mutta kun on tosiaan niitäkin joita kiinnostaa elämä käsitöiden lisäksi, joten ajattelin kertoilla hivenen tästä vuodesta.

Vuosi puolessa välissä jo. Toisaalta paras vuosi ikinä, toisaalta taas suht rankka. Lukio vaatii paljon yläastetta enemmän ja masennuksen takia töitä joutuu tekemään vieläkin kovempaa, mutta kyllä tulostakin on syntynyt. Upeita uusia ystäviä on löytynyt sekä koulusta että muilta tahoilta. Soittaminenkin on alkanut taas motivoida ja huilututkinto onkin suunnitteilla ennen joulua.

Positiivisista asioita huolimatta vaikeaa on ollut. Lääkitys aloitettiin marraskuun alussa, eikä tulosta ole kyllä paljoa näkynyt vieläkään. Pian tosiaan saan diagnoosin vaikeasta paniikkihäiriöstä+ mahdollisesti muutakin sälää, joten lääkityksen nosto tulee olemaan aika suurta ja varsinaisen masennuslääkityksen lisäksi on tulossa rauhoittavia. Elämässä paniikkihäiriö onkin ottanut enemmän sijaa, kirjastoon meneminenkin on tuskaa vaikka lukemista rakastankin ja lankakauppaankaan en ole uskaltautunut, vaikka koulujen loputtua lankalakkoni päättyikin. Muutama rakas ihmissuhde on saanut päätöksensä, mikä on kuitenkin harkinnan jälkeen osoittautunut hyväksi jutuksi. Vaikeinta on kuitenkin ollut hyväksyä se, että muutaman myrskyisän tapauksen jälkeen minä ja Tärkeä olemme päättäneet lähteä eri suuntiin. Onneksi on ystäviä.

~Two sides

Mieli on taas suht pohjalukemissa kesästä huolimatta. Loma tekee hyvää, mutta liika vapaa-aika ja yksinäisyys ahdistaa. Asiaa ei ainakaan helpota ensi viikon lääkäriaika, puhumattakaan perhepiirissä sattuneesta ikävästä tapauksesta. No, yritän ottaa ilon irti pienistä asioista.


Lanka: Sisu, kumpaakin väriä vajaa 50g
Puikot: 3mm metalliset sukkapuikot

Kuvittelin ostaneeni kumpaakin väriä Sisua kaksi kerää, ensimmäisen sukan valmistuttua yllätys olikin suuri, kun mistään ei löytynyt näille kavereita. No, päädyinkin sitten tekemään toisesta sukasta käänteisversion. Ensimmäisenä valmistui tosiaan pääväriltään pinkki sukka ja sitä neuloskelin tosiaan käsi vielä paketissa, joten käsiala ei ole aina sitä kaikista kauneinta. Lopputulos on kuitenkin ihan kiva, sellainen lievästi Dobbymainen vaikutelma.:D Kierretty resori on kaunista ja lyhyet varret sopii hyvin kesäkäyttöön, eipä kotiväki piruile ihan niin pahasti siitä, että villasukat on jalassa kesät talvet. Samoista langoista saa varmaan vielä tosin toisetkin sukat, mutta ihan heti ei huvita Sisua neuloa, tuntui ikävän löyhäkierteiseltä langalta, sillä koko ajan silmukat halkeilivat.

Aquilan neulominen on kivaa ja kämmekkäät valmistuu koko-ongelmien jälkeen vauhdilla ja on syytäkin, sillä ensimmäinen versio ehti mennä purkuun pikkuruisen koon takia. Uuden aloittaminen huvittaisi edelleenkin ja siksi tuntuu, ettei mikään valmistu.

Kesä!

Kesäloma. Lähinä lomaa harrastuksista, sillä otin kuitenkin kesäksi itsenäisesti suoritettavaa: musiikki, yhteiskuntaoppi ja psykologia. Syksyllä olisi tarkoituksena nimittäin saada aikaan vihdoin vihoviimeinen huilututkinto, enkä tahdo ottaa ensimmäisiin jaksoihin tappavia päiviä, koska se ei auttaisi tutkintoa eikä koulua. Mutta neuleaikaa on paljon enemmän.


Ohje: Kypärämyssy Woolin vyötteestä
Lanka: 6-säikeinen Regia, vajaa 50g
Puikot: 3.5mm metalliset sukkapuikot

Stitch pääsi taas tätäkin esittelemään, sillä sopivan kokoista ihmispäätä ei lähipiirissä ole. Olen jo pitkään pohtinut mitä tästä langasta tehdä. Luulin taannoin ostaneeni ohuempaa Regiaa, mutta kotona aloin jo ihmetellä, että miksi tämä on niin paksua... Tästä langasta on yritetty jo sukkia (liian lyhyet varret minun makuuni) ja salomoninsolmuhuivia (vihaan virkkausta). Niinpä päädyinkin siihen, että jotakin minikokoista näistä tulee, loppulangasta todennäköisesti lapaset ja pikkuruiset sukat.

Hirveä aloitusaddiktio. Puikoille meni pitkästä aikaa paita, ja ehdin jo addiktoitua sen neulomiseen. Mikäs sen ihanampaa kuin istua parvekkeella neulomassa ja lukemassa Narniaa vieressään hattivattimuki täynnä kahvia?