~Valon juuri

Täällä sitä vielä ollaan, eikä blogia ole unohdettu ja neulominenkin on jatkunut samaa tahtia kuin ennenkin. On vaan asioita, jotka ovat menneet päivitysten edelle.

Syksyn ylioppilaskirjoitukset olivat ja menivät ja stressitaso kipusikin niiden takia tähtitieteellisiin lukemiin. Niistä syistä jo ennestäänkin häilyväinen mielenterveys sanoi naps, mikä lääkityksen ja sitä kautta sivuoireiden lisääntyessä aiheutti lukemiseen omat hienoutensa. No, laudatur näillä näkymin on taskussa englannista ja biologiasta, josta iso kiitos kuuluu koululle erillisen koetilan järjestämisestä sekä psykologille ja lääkärille, jotka jaksoivat keksiä lääkkeet, jotka pitivät olon siedettävänä, mutta samalla eivät tehneet aivan vihannekseksi.

Viikonloput ovat menneet aika lailla Helsingissä Otuksen luona. Kyseinen mieshenkilö on päivittynyt kihlatuksi, joten sitä kautta tukea on tullut kuten myöskin ystäviltä, joiden kärsivällisyys on ollut ihailtavaa.

Kaiken kaikkiaan elämä on potkinut päähän taas ja lujaa, mutta kyllä tästä selvitään. Huomenna palailen takaisin normaaleissa neulemerkeissä.